Lupaukset pitävä Jumala

Käsittämättömän vaikeaa oppia.

- - heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen. 1. Piet. 5:7

Autoni hajosi yllättäen niin, että sitä ei voinut käynnistää ennen kun se korjattaisiin.

Kun auto hinattiin korjaamolle, kysyin, minkälainen tulisi olemaan summa, jonka joutuisin vian korjaamisesta maksamaan. Minulle sanottiin, että hyvällä tuurilla yli kahdensadan ja huonommalla jopa yli viidenkin sadan euron.

Ennen kun tämä tapahtui, Pyhä Henki oli kehoittanut minua lahjoittamaan seurakuntani tilille rahasumman, joka oli suuri minulle. Päivänä, jona oli tarkoitus tuo toteuttaa, autoni hajosi ja minulle selvisi, kuinka paljon saattaisin joutua korjauksesta maksamaan. Juuri sillä hetkellä ajatus, jonka olin Pyhältä Hengeltä saanut, ei tuntunut järkevältä ollenkaan.

Mutta koska minä tiedän, että juuri kuuliaisuutta seuraavat Jumalan siunaukset, siirsin seurakuntani tilille täsmälleen Pyhän Hengen kehoittaman rahasumman, vaikka se sillä hetkellä entistä suuremmalta minusta tuntuikin. Sen tehtyäni lankesi kuin kivi sydämeltäni, sillä olin juuri antanut pois, mitä kipeästi tarvitsin ja tiesin, että Jumala tulee antamaan minulle sen, mitä minä tarvitsen.

- - millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin. Luuk. 6:38

Seuraavan viiden päivän aikana kun auto oli korjaamolla, elimme lasten kanssa ihan tavallista elämää, rahaa millään erityisellä tavalla säästelemättä. Sisimmässäni oli koko ajan rauha ja tiesin, että rahani tulevat tavalla tai toisella riittämään. Eikä tämä todellakaan johtunut siitä, että tililläni olisi ollut erityisen paljon rahaa.

Kun auton korjaustyöt olivat käynnistyneet ja kysyin kuluarviota uudestaan, minulle sanottiin, että se tulisi todennäköisesti olemaan 550 euron luokkaa ellei jopa enemmänkin. Jostakin syystä hyvä tuuri ei tällä kertaa osunutkaan kohdalleni vaikka näin Jumalaan luottaen luonnollisesti oletin - olinhan rukoillen tämänkin matkan kulkenut.

Mikä sitten oikein pieleen meni, kysymys hiipi mieleeni. Muistelin rahasummaa, jonka viimeksi tililläni katsoin olevan ja tajusin, että juuri kuulemani arvion mukaan minulta tulisi puuttumaan täsmälleen seurakunnan tilille lahjoittamani summa ellei jopa enemmän.

Sillä hetkellä minulle tuli inhimillinen ajatus: ellen olisi seurakunnan tilille rahaani laittanut... (Vaikka totuus on, että minulla ei ole omaa rahaa vaan kaikki, mikä minulla on, kuuluu Jumalalle.)

Tämä ajatus ei siis tietenkään ollut Jumalalta. Joten tätä yhä kasvavaa ongelmaa en myöskään suostunut pitämään omanani vaan yhä vakuutin sen olevan Jumalan.

Inhimillisyys sai minusta kuitenkin tässä kohti otteen ja luiskahdin täydellisestä luottamuksesta Jumalaan pienempään sellaiseen: olin valmis olemaan ilman autoa vielä pari viikkoa elleivät rahani riittäisi ja minulle oli aika selkeää etteivät ne riitä.

Luottamukseni fokus oli pienessä hetkessä huomaamattomasti muuttunut. Enää en luottanut siihen, että Jumala hoitaisi autoni maksun ja siunaisi minua, niin kuin alussa olin uskonut, vaan nyt luotin siihen, että pärjäisin hyvin kaksi viikkoa ilman autoa kunnes saisin rahaa maksaa sen remontin!

Olin unohtanut Jumalan lupaukset ja valmistauduin pärjäämään olosuhteissa, joita inhimillisin silmin edessäni näin.

Mutta Jumala haluaa tehdä meidän elämässä ihmeitä - näyttää, miten Hän pitää meistä huolen. Ja Hänen armonsa, joka ei lopu milloinkaan, kasvattaa meitä Hänen lupauksiinsa yhä enemmän luottamaan!

- - Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut. Job. 42:10

Jumala on minullekin antanut aina kaksin verroin enemmän silloin, kun olen antanut omastani. Eikä Hän koskaan ole ollut myöhässä. Edes oma epäuskoni ei ole Jumalaa estänyt pitämään lupaustansa.

Kun auto tuli korjatuksi, minulle ilmoitettiin, että työ oli tullut valmiiksi paljon nopeammin kuin mitä arveltiin ja lisäksi minulle oli haluttu tehdä alennuksia. Loppusumma korjauksesta oli täsmälleen sen suuruinen kuin senhetkinen saldo pankkitillilläni!

Lunastin autoni korjaamolta koko rahalla mitä minulta löytyi ja (vieläkään näkemättä suurta Jumalaani sellaisena kuin Hän on) valmistauduin viettämään lapsilla alkaneen talviloman ilman rahaa ellei Jumala meille sitä antaisi. 

Miten joitakin asioita voikaan olla noin käsittämättömän vaikeaa oppia!?

Jumala ei siltikään ollut tälläkään kertaa myöhässä. Hän piti jälleen uskollisena lupauksensa: kaksi tuntia myöhemmin sain viestin, jossa minulle haluttiin antaa täsmälleen se summa rahaa, jonka olin laittanut seurakuntani tilille.

Ei Jumala ole ihminen, niin että hän valhettelisi, eikä ihmislapsi, että hän katuisi. Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi, puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi? 4. Moos. 23:19

Tämän lisäksi sain seuraavana päivänä puhelinsoiton, jossa lapsilleni haluttiin antaa lomanviettoa varten myöskin täsmälleen sama summa rahaa, minkä olin seurakunnan tilille laittanut!

Ja vielä tämänkin lisäksi Jumala oli siunannut lapsilleni loman, jossa he saisivat kolmena päivänä tehdä aikuisen seurassa, mitä ikinä haluaisivat, ajattelematta, mitä se maksaisi. Itse ollessani sairasvuoteella, kykenemättä viettämään lomaa lasteni kanssa, iloitsin valtavan suuresti ihmisestä, joka tarjoutui viettämään aikaa lasteni kanssa ja haluaa vaan palvella Jumalaa. Tämä ihminen on yksi niistä, joka on saanut osakseen Jumalan suurta armoa ja haluaa elää elämänsä Jumalalle eikä enää itselleen.

Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt, suurta hyvyyttä - - Jes. 63:7