VANKILASSA Jumalan kanssa

Miksi pelkäisin?

Lapsi lähtee, kaunis kukka kädessä, ensimmäisen kouluvuoden päättäjäisiin ja äiti, sulkiessaan oven hänen jälkeensä, tuntee vihaa. Tunnen jokaisen niskani jänteen ja lihaksen kouristavan tuon valtavan voiman alla. "Mä en jaksa tätä vihaa, ota se pois Jeesus!" huudan epätoivoisena kesäloman edessä. Haluan rakastaa! Miksi minä vihaan? "Ota pois minun sisältäni tämä viha", itken epätoivoni lisääntyessä pääsemättä vieläkään eroon vihantunteesta, joka kalvaa kuolettavan syövän lailla sisintäni.

Myönnän: olen heikko. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Nousen hakemaan lompakostani paperilapun, johon muistelen kirjoittaneeni eräänä päivänä autossa kuulemani sanat: "Hylkäämisen tunne sai Kainin vihastumaan." - Johanna Tunturipuro, opetuslevy: Elämäntapa Jeesuksen kanssa 3/4 - Miksi pelkäisin? Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon!

15.4.2015 Pyhän Hengen antamat tiedon sanat :

Kuoren nimeksi tuli VIHA. Hän vihasi kaikkea, koska kukaan ei häntä auttanut. Hän vihasi itseään, koska häntä ei autettu. Kukaan ei nähnyt kuorta eikä tyttöä kuoren sisällä. Häneltä kysyttiin: "Miksi olet niin paha?" Hän ei koskaan osannut vastata. Hän ei tiennyt, MIKSI HÄN ON PAHA. Hänen oli tyydyttävä siihen, että hän on paha. Eikä kukaan häntä halunnut. Näin sai kasvunsa HYLKÄÄMISEN PUU.

Yhä koittaen päästä pakoon tuota tuhoisaa voimaa sisälläni, alan lukemaan kirjaa ja vastaan tulevat vastaan sanat:

Useimmat meistä voivat havaita itsessään ikkunan tähän yleisempään sotaan; kyse ei ole välttämättä rikkinäisyyden äärimmäisistä ilmenemismuodoista vaan kiusauksesta suhtautua vihamielisesti toisiin. Jokaisella meistä on - - muistoja haavoittamisesta ja epäluottamuksesta - - Vaikka rakastammekin Jeesusta, saatamme joutua myöntämään, että näkemystämme - - kuvaa miekka, ei Jeesuksen risti. - - Olemme kieltämättä monimutkaisia rikkinäisyydessämme. Omat tai jonkun toisen ajatusmallit ja tuntemisen tavat voivat ylittää ymmärryksemme, mutta Jumala tietää. Ja risti vahvistaa eheytymisen varman rytmin, antautumisemme uudelle elämälle, jota Kristus tarjoaa. Hän antaa meidän valita puristammeko kätemme nyrkkiin vai avaammeko sen hänelle? - - Jeesus antaa meille armossaan kutsun tulla hänen luokseen sellaisina kuin olemme ja ottamaan täyden vastuun sydämessämme olevasta vihamielisyydestä. Tämä on vapauden alku. - - Sallimmeko Jeesuksen kantaa synnin sen kaikissa elämämme ulottuvuuksissa? Eli sallimmeko hänen kantaa häpeämme, haavamme ja väärät tekomme, jotta hän voi antaa meille voiman rakastaa hyvin, erityisesti niillä alueilla, joilla olemme heikkoja? Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Ehtimättä ajattelemaan tarkemmin, miten asiani esitän, kysyin ihan tavalliseen sävyyn: "Miksi meillä on kaksi mehupakettia avattuna samaan aikaan?" Vastaukset, jotka tulivat nopeasti kuin salama taivaalta, olivat: "Minä en ole tehnyt!", "Minä otin sen, mikä oli jo avattuna!" ja "Minä en ainakaan tiedä!"

Nämä kuullessani käännyin Jumalan puoleen: näytä minulle, miksi ihmiset asettuvat niin usein puolustuskannalle kun heitä lähestytään?

Sen jälkeen luin kirjasta:

Hyvä häpeä voi johtaa meidät elämään. Sitä vastoin paha häpeä muodostaa "häpeätakin" ja saa meidät päättelemään, ettemme ole rakkauden emmekä kunnian arvoisia. Paha häpeä, huonommuuden tunne, ilmenee "sisäisenä piinana, sielun sairautena", joka erottaa meidät minuudestamme, muista ja Jumalasta. Paha häpeä kutsuu sielua kääntymään itseään vastaan sen sijaan, että sielu ottaisi vastaan armon. Paha häpeä on meissä esteenä elämälle. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Pahimmillaan häpeä saa meidät uskomaan, että kaikki, mikä liikkuu tai puhuu, on meille vaarallista. Häpeä meissä puolustautuu kääntymällä itseään tai toista vastaan.

Jumala alkoi paljastamaan minulle häpeäajatuksiani.

Kerran olin lenkkivaatteisiin pukeutuneena aamuvarhain kävelymatkalla terapeuttini vastaanotolle kun ekaluokkalaisen lapseni opettaja pyöräili työmatkallaan minua vastaan. Hänet huomatessaan minut valtasivat häpeäajatukset - aivan totisen vakavissani oletin hänen ajattelevan minun olevan välinpitämätön äiti, joka on hänen mielestään lähtenyt itsekkäästi aamulenkille jättäen lapsensa yksin kotiin heitteille. Mieleeni ei silloin juolahtanutkaan, että todennäköisesti suurin osa lapseni luokkakavereiden vanhemmista olivat siinä vaiheessa lähteneet töihin eikä minun lapseni ollut suinkaan ainut ekaluokkalainen edes tuossa yhdessä koulussa, joka itsenäisesti kotiovesta koululle yksin matkansa suoritti. Onneksi saavuin kohta terapeutille, joka näytti minulle kortin kääntöpuolen. Hänen mielestään opettaja saattoi ajatella esimerkiksi, että olen reipas ja itsestä huolehtiva äiti, joka jaksaa lähteä jo aamulla varhain lenkille. Noin kaunis ajatus ei olisi tullut minulle ikinä mieleenkään!

Jumalan käsittelyyn tuli myöskin auktoriteettipelkoni.

Jakaessani koulutustilaisuuksissa ajatuksiani aloin yhä useammin ja voimakkaammin kokemaan, että läsnä oleva auktoriteetti tuomitsee ajatukseni, sanani ja minut ylipäätänsä. Olin erittäin epävarma kaikesta, mitä tein tai sanoin ja aloin pikkuhiljaa avaamaan pelkojani myös hänelle. Joka kerta hän sanoi, että hän ei ajattele minusta niin kunnes eräänä kertana hän olikin hiljaa. Sen kerran jälkeen Jumalan Pyhä Henki sanoi sydämeeni, että minun täytyy pyytää anteeksi. Ymmärsin sanoneeni koko ryhmämme edessä, että ajattelen hänestä pahaa kun tosiassa kyllä jo tiesin, mikä totuus on. Siinä vaiheessa ajattelutapani oli tietoista syntiä, joka minun täytyi tunnustaa ja hylätä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Valtava ilo täytti välittömästi sydämeni kun olin pyytänyt ja saanut anteeksi. Rukoilinkin, että saisin enemmän kokemuksia anteeksiannossa elämisestä.

Me voidaan valita elää joko häpeän alla, joka meitä sitoo ja vangitsee valheillaan tai anteeksiannossa, joka saa Pyhän Hengen virrat meissä virtaamaan. Heikki Hilvo on sanonut saarnassaan, että Pyhä Henki ei ole mikään lätäkkö meidän sisimmässä. Näin ei totisesti pitäisi olla. Valitettavan usein näin tuntuu kuitenkin olevan. Mutta Jumala valtavan suuressa armossaan eheyttää, vapauttaa ja parantaa kun vaan annamme Hänelle luvan ja suostumme kohtaamaan itsemme.

Siellä, missä on Jeesus, siellä on happea. Siellä voi hengittää. Siellä, missä on Jeesus, siellä on vapaus. Heikki Hilvo, lainaus saarnasta

Uskovana voin olla joko ylpeä ja tekopyhä tai vajavainen ja rehellinen (tarkoitan rehellisyyttä omien asenteiden suhteen, ei toisten). Valinta on meidän. Olen kokeillut molempia ja lämpimästi suosittelen jälkimmäistä.

Jumala armossaan vapauttaa meidät olemaan hänen särkynyt ruumiinsa. Meidän ei tarvitse paeta tuota lausuntoa eikä vihata itseämme sen takia. Jos vihaamme morsianta sen heikkouden ja epäonnistumisten takia, vihaamme todellisuudessa itseämme. - - Hänelle (oma lisäys: Kristukselle) antautuvasta asenteesta käsin löydämme uuden perustan sen ymmärtämiselle, että olemme ihmisinä riittäviä ja turvattuja. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

"Jos meidän minäkuva ei ole kovin jumalallinen, kuinka me voidaan rakastaa naapuria? Siitä meidän häpeästä tai alaspainetusta, itsensä jopa vihaavasta minäkuvasta käsin? Silläkö rakkaudella rakastamme naapuria? Eihän siitä tule mitään! Vaan Jumala haluaa, että me parannutaan, että Jumalan rakkaus parantaa meitä sisältä, tekee eheäksi. Silloin me aletaan ymmärtämään, että olemme lapsia, meidät on istutettu taivaallisiin. Me ollaan maailman valkeus - - Me aletaan rakastaa naapuria niin kuin itseämme. Silloin me rakastetaan Jeesuksen rakkaudella ja ymmärretään, että naapurikin on Jumalan rakastettu. Että naapuri, se lähimmäinenkin on taivaan Isän sydänkäpynen." - Johanna Tunturipuro, opetuslevy: Elämäntapa Jeesuksen kanssa 3/4 - Miksi pelkäisin? Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon!

Vaikka miten me yrittäisimme rakastaa lähimmäistämme, emme onnistu siinä ennen kun saamme Jumalan sydämen. Hän antaa meille kivisydämen sijaan lihasydämen. - Hes. 36:26 Se on sydämen sijaan, joka ei uskalla tuntea, saamme sydämen, joka tuntee - ensin omaa kipuaan ja sitten myös toisen: lähimmäisen kipua.

Kokemukseni mukaan paljon pahempaa on saada osakseen teeskenneltyä rakkautta kuin ei rakkautta ollenkaan.

Jumala alkoi hoitamaan häpeääni pintaa syvemmältä.

Jos lasta ei kohdata hänen pahassa olossaan, eikä kuunnella, mitä hänellä on asiaa, lapsi tuntee itsensä hylätyksi. Tämän hylkäämisen seurauksena häpeä saa sijaa elämässä ja alkaa jopa hallita ihmistä ja hänen kokemuksiaan. Tor. G. Spiik, Hylkäämisestä yhteyteen, takakannen teksti

Oma lapseni, joka on saanut lyhyen elämänsä aikana osakseen aivan liikaa hylkäämiskokemuksia, alkoi lopulta reagoimaan ihan tavallisiin sanoihini vihamielisesti ja minua vastustaen. Hän alkoi kokemaan, että minä pakotan silloin kun tosiasiassa minä vain ystävällisesti pyysin tai ehdotin.

Monesti ollaan vielä isonakin lapsia, jotka reagoivat hoitamattomista hylkäämisen haavoista käsin. Sellainen reagoiminen kylvää kirpeetä hedelmää. Jumalan tahto on hoitaa sydämen kammiot kaikki.

Tekstin alkupuolella mainitsemassani esimerkissä oli kyse lapsista ja mehupaketeista, mutta siitä kun Kristuksen ruumiissa aikuiset ihmiset elävät ottamatta vastuuta omista synnillisistä reaktioista, Raamattu sanoo vakavat sanat: "Jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman - - " - Ilm. 13:10; "Kun olet loppuun asti hävittänyt, hävitetään sinut - - " - Jes. 33:1; " - - Teidän kiukkunne on tuli, joka kuluttaa teidät." - Jes. 33:11; "Kun sanotte: `Kuinka vainoammekaan häntä!` - - niin peljätkää miekkaa, sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari on." - Job 19:28, 29; "Jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: `Sinä tyhjänpäiväinen`, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: `Sinä hullu`, on ansainnut helvetin tulen." - Matt. 5:22; "Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle, säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa, niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä - - Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja- ja kermajokia ja -virtoja - - Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella - - Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee hätä vastaan." - Job 20:12-14, 17, 19, 27; "Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin. Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi." - Ps. 63:10-11

Vaikka lastenkaltaisten onkin Jumalan Valtakunta - Luuk. 18:16, Raamattu kuitenkin varoittaa:

Älkää olko lapsia ymmärrykseltänne. - 1. Kor. 14:20

Jokaisen lapsen on tarkoitus kasvaa jossakin vaiheessa isoksi. Ja miten ihmeellistä onkaan, että jokaisella Jumalan lpsella on Isä, joka häntä täydellisellä rakkaudella rakastaa! Kenenkään meistä ei tarvitse jäädä orvoksi.

"Mikä on sielunvihollisen suurin suunnitelma? - - uskotella sulle ja mulle, että Jumala ei rakasta meitä - - tuoda meille sen tunteen, että me oltais hylättyjä - - Hylkäämisen tunne saa meissä aikaan pelkoa - - sielunvihollinen yrittää hylkäämisen tunteen kautta tuoda pelkoa, pelotella meitä - - Tämän jälkeen on todella, todella vaikeaa rakastaa lähimmäistä. Saattaa tulla lähimmäistä kohtaan negatiivisia, jopa vihan tunteita, joka tuo vaan kuolemaa sun omaan elämään. Kun rupeet pelkäämään, puhumaan pahaa niin vedät päälles kuolemaa." - Johanna Tunturipuro, opetuslevy: Elämäntapa Jeesuksen kanssa 3/4 - Miksi pelkäisin? Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon!

Jumalan lasten ei kuitenkaan tarvitse pelätä, koska Jumala on antanut meille lapseuden hengen, jossa me huudamme "Abba! Isä!" - Gal. 4:6 Lapsi kun pelkää, Hän turvautuu Isään. Kun ei ole isää, silloin lapsi pelkää. Olemme kaikki olleet tavalla tai toisella isättömiä ja Jumala haluaa sekä voi parantaa meissä olevat ja yhä vaikuttavat hylkäämisen haavat.

Reaktioidemme muuttuessa myös me muutumme - - Francis Frangipane, Ei ihmistä vastaan

"Kain luuli, että Jumala hylkäsi hänet, koska Hän ei katsonut hänen uhrilahjansa puoleen. Hylkäämisen tunne sai Kainin veljeensä kohtaan vihastumaan ja kain tappoi veljensä Aabelin (1. Moos. 4:3-8). Vielä tapon jälkeenkin Jumala antoi Kainille mahdollisuuden tunnustamiseen, mutta Kain oli edelleen kiukkuinen eikä tunnustanut (1. Moos 4:9). Jumala antoi monta mahdollisuutta, mutta Kain luuli, että Jumala hylkäs. Joskus mekin luullaan asioita. Me luullaan tosi paljon asioita. Varsinkin, jos meillä on hylkäämistä elämässä, jonka Jumala haluaa parantaa, tehdä meidät ehyeksi niin me saatetaan sen hylkäämisen kautta reagoida kaikkia asioita ja ne asiat vääristyy - - ja me koetaan, että ihmiset ei rakasta, ihmiset ei välitä. Oletetaan, että meidän ympärillä tapahtuu asioita, mitkä ei ihan oikeasti ole edes tapahtunut. Me luullaan kuulleemme, me luullaan ymmärtäneemme, koska sielunvihollinen haluaa sumuttaa meidät." - Johanna Tunturipuro, opetuslevy: Elämäntapa Jeesuksen kanssa 3/4 - Miksi pelkäisin? Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon!

Kun emme tiedosta, mitä omassa sydämessämme on, voimme alkaa näkemään mörköjä siellä, missä niitä ei oikeastaan olekaan. Teemme pahan virheen silloin kun päätämme etsiä vikoja muualta kuin omasta sydämestämme.

Negatiivisuus ei millään tavalla kuulu Jumalan sanavarastoon.

- - miksi te turhia kuvittelette? Tämä on jumalattoman ihmisen osa - - Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma (korostus lisätty). Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa. Job. 27: 12- 13, 20

Halutaanhan olla Jumalan puolella?

Raamattu käskee selvästi: " - - älkää antako perkeleelle sijaa." "Vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee." (Ef. 4:27, Jaak. 4:7). On mahdotonta vastustaa häntä, jos olemme antaneet hänelle sijaa ajatuksissamme, jotka askartelevat jatkuvasti perusteettomien pelkojen parissa. Meidän on oltava varuillamme, etteivät pelkomme toteutuisi. Pelko on ehdotonta uskomista perusteettomiin ja vahvistamattomiin asioihin, joilla ei ole selvää todistuspohjaa. Mutta jos annamme pelolle sijaa, se tuo kaaosta ja epäjärjestystä henkilökohtaiseen elämäämme. - - Totuus tuo vapautta, rauhaa, iloa ja lohdutusta. Valheessa eläminen ei tarjoa muuta kuin kauhua, tuskaa, orjuutta ja kurjuutta - - ihmiset, jotka eivät ole - - rehellisiä - - siirtävät toisille sen, mitä itse todellisuudessa ovat. Yön kauhujen (lisäys kirjasta: demonisten pimeyden voimien, jotka voimakkaimmin hyökkäävät yöhetkinä) tarkoituksena on käyttää hyväkseen ihmisten langenneita tunteita ja turmeltunutta luontoa riistääkseen heitä. Vihollinen tietää jokaisen heikkoutemme ja hyökkää meitä vastaan sen mukaisesti. Nuo hyökkäykset ovat armottomia ja perusteellisesti suunniteltuja suistamaan koko elämämme raiteiltaan, jos annamme tunteillemme periksi. Emme voi välttää niiden kohtaamista, mutta kysymys kuuluu: miten niihin reagoimme? Michael Howard, Yön kauhut

Ei ole helppoa vastustaa sitä, minkä syvimmät tunteemme osoittavat viholliseksemme, mutta kristittynä on Jumalan Sanan valossa täysin mahdollista ymmärtää, ettei yksikään ihminen ole todellinen vihollisemme! Raamattu sanoo: "Vastustakaa perkelettä niin se teistä pakenee." - Jaak 4:7 Vastustamalla toista ihmistä vääristyneiden tunteidemme perusteella me sen sijaan sanomme perkeleelle: "Tervetuloa seuraamme!" Raamattu sanoo: "Älkää antako perkeleelle sijaa." - Ef. 4:27 On tärkeää ymmärtää, että todelliset vihollisemme ovat meidän omat synnilliset reaktiot toisia ihmisiä kohtaan eivätkä ne ihmiset, jotka reaktioitamme omalla olemuksellaan nostattavat esiin. Laskekaamme aseet, taisteluvarustuksemme, ylpeät päämme ja lihalliset harhatielle johtavat sotivat kätemme ja jalkamme Jeesuksen Kristuksen ristin edessä anoen osaksemme armoa, jotta saisimme todellisen voiman kohdata lähimmäisemme. Rakentakaamme yhteyttä hajottamisen sijaan. Sillä Jumala sanoo sinulle ja minulle: "Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa." - Luuk. 11:23

Riippumatta siitä, miten hillittömiksi itsemme sisäisen pakon vallassa tunnemme, totuus on, että teemme valintoja - - Siten (oma lisäys: tekemällä syntiä) edistämme vieraantumistamme Jumalasta ja toisista ihmisistä; teemme päätöksiä, jotka vahingoittavat tärkeimpiä suhteitamme. Tämä ei ole heikkoutta vaan pahuutta. Jumala haluaa antaa anteeksi, mutta hän voi tehdä niin ainoastaan, jos tunnistamme ja tunnustamme sen synnin, joka juontaa juurensa heikkoudestamme. Sitten kun olemme saaneet anteeksi, olemme vapaat vastaanottamaan pyhää voimaa sille alueelle, jolla sitä eniten tarvitsemme. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Olin lukemassa kirjaa kun lapseni alkoi vieressä kyselemään: "Mitä tarkoittaa my all? Entäs true love?" Lapselle riitti hyvin, että tulkkasin hänelle ymmärretylle kielelle hänen lukemansa neljä sanaa, mutta uskon, että sillä hetkellä kirjasta lukemani oli vastaus, jonka Jumala haluaa Hänen lastensa kuulevan ja ymmärtävän:

Kristukseeen samastumisen prosessi mahdollistaa sen, että uskova löytää oikean identiteettinsä. Samastumisen (identifioimisen) lopputulos on identiteetti - New English Bible nimittää sitä todelliseksi minäksi. Jeesus sanoi, "jos joku tahtoo olla minun seuraajani, hänen täytyy jättää itsensä, ottaa ristinsä ja seurata minua. Joka huolehtii omasta turvallisuudestaan, kadottaa sen, mutta joka suostuu kadottamaan itsensä minun takiani, löytää todellisen minänsä." (Matt. 16:24, 25, käänn. englannista) Kristitty, joka maailman mittapuun mukaan näyttää kadottaneen itsensä, paradoksaalisesti löytääkin todellisen minänsä seuraamalla Jeesusta." Mario Bergner, Rakkauden uusi suunta

Toisin sanottuna: todellinen rakkaus Jeesukseen Kristukseen saa meidät samaistumaan Häneen ja muuttumaan Hänen kaltaisekseen. Hänen täytyy olla my all eli suomeksi minun kaikkeni.

Moltmann kirjoittaa: Jumalan tunteminen Kristuksen ristissä on ristiinnaulitsevaa tietämystä, koska se murskaa kaiken, mistä ihminen voi pitää kiinni ja minkä varaan hän voi rakentaa, sekä hänen tekonsa että hänen tietonsa todellisuudesta, ja juuri niin tehdessään se vapauttaa hänet. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Lihani on täytynyt kuolla kärsien siitä, etten ole tullut nähdyksi, kuulluksi enkä ymmärretyksi. Olen kokenut olevani syytetyn ja kiusatun paikalla, aivan kuten Jeesus maanpäällisen vaelluksensa aikana. Minulla ei ole ollut paljoakaan lupaa olla olemassa omineen tunteineen ja kokemuksineen. Puhdistusprosessini Jumalan kädessä eivät miellyttäneetkään muita ja se tuli minulle erittäin selväksi. Tunnuin olevani hengellisessä perheessäni taakkana seuraamalla Jumalaa.

Jos täydellinen luottamuksemme Herraan horjuu ja huojuu tai sitä ei tosiasiassaan ole lainkaan, pelko saa meistä otteen ja annamme periksi sen hyökkäyksille. Monet kauhuja kohdanneet ihmiset jäävät ahdistuksen ja pelon valtaan ja tuhlaavat todellisuudessa kallista aikaa uuden vierailun odottamiseen ja pelkäämiseen. Sen seurauksena - - kauhu palaa aina uudelleen. Mikään uskonnollinen ei pysäytä sitä, koska se on kiusaaja, ja huomattuaan, että sen vierailut ahdistavat ihmistä, se jatkaa samalla tavalla - - Michael Howard, Yön kauhut

Kaiken tämän keskellä olen saanut muovautua yhä enemmän Kristuksen kaltaisuuteen. Kiitän koko sydämelläni Jumalaa Hänen valtavasta armostaan. Kiitän Jumalaa Hänen äärettömästä rakkaudestaan ja horjumattomasta huolenpidostaan. Kiitollisena Jumalalle uskon tänään voivani omistaa sanat: "Muutamien tapaamieni henkilöiden kohdalla, on sydämeni täyttänyt suuri ilo, että olen heidät saanut kohdata. He ovat loistaneet kuin tähti hengellisesti ja vaikeudet elämässä, ovat tuoneet heidän katseeseensa Jumalallisen syvyyden. Heillä on myös yhteinen piirre. He kaikki olivat pyhittäneet elämänsä Herralle ja yksin Hänelle." - Jonna Marianne Gupta

Kun tavoittelemme Pyhän Hengen tuomaa vapautta, avoimuutta ja spontaaniutta, meillä on yhä vähemmän tarvetta katsoa toisiimme, ja sitä enemmän intoa katsoa Herraan. P.T.Tuntumaa, Elian Päivät

Kohti vihaa

Pyhän Hengen anatamat tiedon sanat 15.4.1015:

Nyt mennään kuoren sisälle. Haetaan sieltä tyttö, joka saa kasavaa naiseksi. Tyttö, joka on jäänyt pelkonsa vangiksi. Tyttö pääsee vaapaaksi. Sillä tyttöä kannattaavat iankaikkiset käsivärret.

Esirukoushelmeni, joka kulkee maailmalla täyttyneenä väkevällä Pyhän Hengen voimalla parantaen sairaita ja ajaen ulos riivaajia Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, kertoo facebook-lukijoilleen nähneensä Kristukseen uskovien kesken hallitsevaa syyttävää vihaa. Hänen ymmärryksensä ja sanojensa mukaan se on erilaista kuin Suomen seurakunnassa näkynyt kontrolli.

Valitettavasti nämä ihmistä murskaavat ilmiöt ovat meitäkin lähempänä kuin ehkä aavistammekaan. Seurakuntamme ovat vailla Jumalan armoa. Liian monelta meistä puuttuu ymmärrys Jeesuksen veren arvosta ja hengellinen näkökyky näyttää olevan seurakunnassa vain harvoille lahjoitettu ominaisuus. Jeesuksen Kristuksen lunastustyöhön uskominen ei olekaan itsestäänselvyys ja omavoimaisuus on kristitylle arvokkaampaa tavaraa kuin Jumalan nöyryys. Todellinen Kristuksen palvelija saa seurakunnan raivon valtaan.

Todellisuudessa emme voi itse luoda hengellistä yhteyttä, siihen kykenee vain Pyhä Henki. Voimme kuitenkin vaalia yhteyttä ja poistaa esteitä, joita liha, uskonto ja Paholainen pyrkivät parhaansa mukaan pystyttämään yhä uudelleen. P.T.Tuntumaa, Elian Päivät

Uskovat, jotka elävät lihan kuljetettavana eivätkä Hengen, kylvävät ympärilleen tuhoa ja kärsimystä: susi pukeutuneena lammasten vaatteisiin ei ole lammas vaan susi. Aito lammas on nöyrä, vilpitön, antautuvainen. Susi sen sijaan syö mielellään lampaita pitääkseen omasta lihastaan huolta.

(Oma lisäys: Susi) suullansa turmelee lähimmäisensä - - Sananl. 11:9

Synti - lihamme ystävä - antaa viholliselle jalansijan kristityn elämässä ja uskonnollisuuden kaapuun puettuna saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi keskellä Kristuksen seurakuntaa. Uskonnollisuuden yhteyttä tuhoavina ominaispiirteinä ovat eristäminen, kontrollointi ja jopa erittäin julma hylkääminen. Eikä tämä ole mikään vähäpätöinen asia, sillä kaikenlainen väkivalta on rikos!

Jeesus sanoi oman aikansa uskonnollisista ihmisistä: "- - kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla." - Room. 3:13 Uskonnollisuuden käärmeen pisto sattuu, halusimmepa sitä tiedostaa taikka emme. Myrkky on aina myrkkyä vaikka miten olisi hienon kakun sisään peitettynä. Sen tarkoitus on tappaa.

Pyhän Hengen antamat tiedon sanat elämänkaarellani:

Hylkääminen tuottaa häpeän.

Häpeä synnyttää pelon.

Pelon vankilassa itänee viha.

Palvova sydän mahdollistaa sen, että Jumala voi eheyttää sielumme. Francis Frangipane, Ei ihmistä vastaan

"Jos et oikeasti tunne Jumalaa etkä ole oppinut kuulemaan Hänen ääntänsä, siinä on sellainen vaara, että et tiedä, miten Hän kokee ne asiat, jotka elämässäsi on." - Mosy Madugba, lainaus saarnasta

Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin. Ps. 10:2

Sallien osakseni tämänkaltaista kärsimystä - henkistä kidututusta, jonka aiheuttaman kivun syvyyden vain Herra ja oma sieluni tietää - Jumala pääsi parantamaan syviä lapsuudessani syntyneitä väkivallan ja laiminlyönnin aiheuttamia haavoja.

Pyhän Hengen antamat tiedon sanat elämänkaarellani:

Aidon sydämen uskon omaava parannuksenteossa elävä kristitty paranee itse ja auttaa paranemaan muita, myös tekemiensä virheiden myöntämisen kautta. Kaikki me tehdään syntiä toisiamme vastaan, koska kukaan ei meistä ole täydellinen, vaikka siihen meitä Raamattu kehoittaakin kaikessa pyrkimään. Oma valintamme kuitenkin on, tunnistammeko ja tunnustammeko syntimme ja käännymmekö niistä pois, jolloin me edistämme omaa ja lähimmäisenkin eheytymistä vai kiellämmekö tai selitämmekö syntimme, jolloin me rikomme muita ja estämme itseltämmekin jumalallisen parantumisen.

Valinnan edessä olemme myös silloin kun meitä on kohdeltu väärin - annammeko anteeksi, jolloin pääsemme itse ja päästämme toisenkin vapaaksi vai, Joyce Meyerin opetuksesta vertausta lainaten,"syömmekö myrkkyä toivoen, että toinen siihen kuolisi."

Yhtenä ei toivottuna rukousvastauksena koitti päivä, jona aamuna luin Raamatustani sanat: "Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa, minun läsnäollessani!" - Est. 7:8

Sinä päivänä minulle oli tulossa vieraita - sisaria ja veli Kristuksessa. Tarkoituksena ja vilpittömänä halunani oli tehdä ryhmätyötä hengellisen perheeni kanssa rukouksen ja rakkauden hengessä. Sisimmässäni kuitenkin aavistin, että lukemani Raamatunpaikan vertauksena kuningatar olin sinä päivänä minä ja linna oli kotini, jossa Jumalan Pyhä Henki oli minun kanssani.

Ellemme opi kohtaamaan ja ilmaisemaan kipuamme, se saattaa ilmetä tuhoisilla tavoilla. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Päivään valmistautuessani kaupassa ruusukimppua valitsemalla ajattelin: Nämä ovat aika kalliit, mutta täällä on kauniita värejä ja samantien tiesin, että haluan kirkkaan oranssit. Haluan sellaiset, jotka olisivat oikein isot ja toivoisin niiden aukeavan tällä kertaa kauniiksi, mietin sopivaa kimppua etsiessäni. Nimittäin edelliset ostamani ruusut eivät koskaan auenneet ja kuivuivat pöydällämme muutamassa päivässä.

Synti aiheuttaa kärsimystä; se saa aikaan hämmennyksen ja kuoleman ketjureaktion. Andrew Comiskey, Voimaa Heikkoudessa

Istuessamme kauniina kesäisenä sunnuntaipäivänä ruokapöydämme ympärillä, en koe iloa, jota toivoisin kokevani Jumalan perheen tullessaan koolle. Ilmapiiri ympärilläni on kylmä ja etäinen. Koen ahdistusta ja laitan kaiken voimani siihen, että voisin ajatuksillani tuottaa iloa Jumalalleni, sanoissani olla rehellinen ja ruumiillisesti kyetä olemaan alistumatta pelon hengen painostuksen alle.

Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän. Job. 12:22

Katson pöydällä olevia kukkia kuin ainoata valonlähdettä keskellämme. Kukat, jotka päädyin ostamaan ovat auenneet ennennäkemättömän kauniiksi ja koen, että juuri siihen Jumala haluaa minun kiinnittävän katseeni - Hän tulisi tekemään näkyväksi kukkakimpun tuoman profetaallisen sanoman. En ymmärtänyt silloin, mitä ajatukseni tarkoitti, mutta hengessäni koin suurta iloa siitä.

Yön kauhu ei ole välttämättä aina näkyvä ilmiö tai henkilökohtainen fyysinen hyökkäys. Se voi olla yksinkertaisesti "läsnäolo", joka saa varmasti aikaan hämmennystä ilmapiirissä. Ellei ihminen ota tilanteessa auktoriteettia, henkimaailmassa vallitseva sekasorto aiheuttaa automaattisesti sekasortoa luonnollisessa maailmassa. Ennen pitkää ihmiset huomaavat suistuvansa pois tasapainosta. Michael Howard, Yön kauhut

Näkymätön muuttuu yhtäkkiä näkyväksi kun keskellämme alkavat puhumaan itse demonit eikä enää Jumalan Pyhä Henki. Viha voittaa rakkauden jättäen jälkeensä vain lemuavan löyhkän - ivaamista, pilkkaa ja pelkoa. Yhtäkkiä olenkin yksin. Haavoitettuna ja lisäksi syntisenä en näytä kelpaavan joukkoon eivätkä edes pikaiset anteeksipyynnöt tunnu puhuvan totuuden puolesta.

Kaikki olivat nähneet vihani, mutta kokemaani väryyttä ei kukaan. Olin yksin itseni kanssa ja vihani sai kaikki ihmiset ympäriltäni pakenemaan.

Jumalan täytyy paljastaa voidakseen parantaa. Jumala ei yleensä paljasta tuomitakseen eikä koskaan häväistäkseen ja pilkatakseen. Daniel Nylund, Anna anteeksi

Jumalan rakkausko katoaa siellä, missä se näkee syntiä? "Jeesus oli - - luottavainen - - uskoa kysyvissä tilanteissakin. Hänelle eivät olleet ongelmia vakavasti sairaat tai pahojen henkien riivaamat. Kuolleidenkin edessä hän yksinkertaisesti kääntyi Isän puoleen ja saavutti voiton." P.T.Tuntumaa, Elian Päivät

Vyötä itsesi. Valmistaudu sotaan, valmistaudu sotimaan. Valmistaudu suuriin hyökkäyksiin hengen alueella. Vyöttäydy sotaan, sanoo Elävän Jumalan Henki. Vyötä itsesi, sillä se, mikä alkaa saatanallisena hyökkäyksenä hengenmaailmassa murtautuu nopeasti näkyvään maailmaan. Näkemäsi muutamat epäonnistumiset eivät ole mitään verrattuna siihen, mitä on tuleva. Minä sanon sinulle, että sinne, missä nyt on rauha ja vapaus puhua, tulee aika, jolloin jopa Minun nimeni sanominen aiheuttaa sellaisen vainon, että monet teistä - jopa johatajanne - laskevat hinnan eivätkä kestä. Wendy Alec, Tuntemattoman profeetan päiväkirja

Jumalan rakkausko pelokkaana hylkää sen sijaan, että se rehellisesti kohtaisi? "Jumalan täydellinen ja riittävä armo pyyhkii aina synnit täydellisesti pois silloin, kun ne tunnustetaan ja hylätään. Jumalan armo ei kuitenkaan ole koskaan peittänyt eikä tule peittämäänkään kovasydämisyyttä; tietoisia syntejä, joita ei ole tunnustettu ja joita ei ole aikomustakaan hylätä." P.T.Tuntumaa, Elian Päivät

Katso pastori, katso palvelutyön tekijä. Minä opastan sinua, Minä pyydän hartaasti, valmistaudu. Valmista kansasi, valmista seurakuntalaisesi sotaan, sillä heillä on vain vähän kestävyyttä, heitä ei ole opetettu kestämään vaikeuksissa, heitä ei ole opetettu pysymään lujina. Heillä on paljon uskoa, mutta vähän kestävyyttä. Olet opettanut heidät menestymään, syömään parasta vehnää ja rakentamaan kauniita rakennuksia, mutta olet ruokkinut heitä maidolla, josta ei ole saanut voimaa tuleviin päiviin. Wendy Alec, Tuntemattoman profeetan päiväkirja

Jumalan rakkausko ei halua antaa anteeksi siellä, missä se näkee epäkohtia? "Uskonnollisen, muodollisella tasolla toimivan laitoskristillisyyden sisällä eläville uskoville vaikea aikakausi tulee merkitsemään todellista kriisiä. - - Kristikunta kokee - - kiusausta myydä omantunnon puhtaus omien mukavuuksien hinnalla ja muovata Sanan tulkintaa omien etujen mukaisesti. Helppouteen ja etuihin tottuneelle ajatus - - laitamille ajautumisesta saattaa muodostaa ylitsepääsemättömän pelon muurin." P.T.Tuntumaa, Elian Päivät

Anteeksianto vapauttaa toisen häpeästä. Vajavainen tai vääristynyt anteeksianto sitoo anteeksiannettavan ainakin joksikin aikaa häpeään. Hänen täytyy kieriskellä häpeässään määräaika, ennen kuin hän saa luvan olla lopullisesti vapaa - - hän joutuu lunastamaan itsensä ahkeralla häpeämisellä. Daniel Nylund, Anna anteeksi

"Miksi kristikunta ei pääse eroon synnistä? Se johtuu siitä, että olemme rakkaudettomia toisiamme kohtaan. Herätys tulee silloin kun me lopetamme toistemme selkään puukottamisen." - Aulikki Hartikainen-Piipponen, lainaus saarnasta

Voitteko todella ylvästellä minua vastaan ja todistaa minun ansainneen häpeäni? Job. 19:5

Vankeutta on kun ihminen ei saa osakseen armoa. Olen joutunut käymään suurta taistelua kysymysten edessä – kuka minä oikeasti olen ja mitä minä itsestäni uskon? Kun syyttäjä uhittelee ja vihollinen pelottelee, silloin Jumala kertoo totuuden, jonka nöyrä sydän kuulee.

Tuomitseminen langettaa hylkäämisen ja syyttämisen. Tuomitseminen ei kanna mukanaan armon henkeä ja uskoa langennutta ihmistä kohtaan, vaan jäädyttää ihmisen yhä syvemmälle syntiin, jatkaa syyttämistä ja hylkää hänet. Kristian Sand, Löydä elämäntehtäväsi

Sanat, joita kuulen ja todellisuus, jossa tajuan olevani, saavat minut kauhun valtaan. Tunnen sen käsissäni, niskassani, koko ruumiissani. Kiinnitän katseeni tyhjyyteen ja ajattelen: "Kohta tämä on ohi."

Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni antaa minulle vastauksen. Job. 20:3

Miten ihmeellinen Jumala onkaan Sinun rakkautesi, joka kantaa minut tämänkin hetken läpi. Miten ihmeellistä on, Jumalani, tietää, että Sinä hallitset tämänkin tuskan keskellä. Sinä olet minut tänne tuonut ja Sinä olet minun kanssani. Vaikka ihmiset tuntuvat olevan minua vastaan, tiedän Sinun olevan minun puolellani. Yhä voin luottaa lupaukseesi: " - - minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan." - Ps. 91:15

Hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa. Job. 17:9

Silloin minä tiesin jo, että pöydälle valitsemieni kukkien väri julisti ylistystä Jumalalle!

Jumala on luvannut, että kaikki yhdessä myötävaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Häntä (Room. 8:28). Jumala kääntää menneen kirouksen tulevaksi siunaukseksi yleensä siten, että Hän opettaa meille niiden kautta jotain sellaista, jota voimme välittää muillekin siunaukseksi. Mitä suuremmasta kirouksesta on kysymys, sitä suurempi on siunaus, johon Jumala voi sen kääntää. Daniel Nylund, Anna anteeksi

Vankilasta pois!

Profetia 16.4.2015:

Katso, Minä otan kaiken pelon pois, kaiken pelon pois. Eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. - Ilm. 21:14

Heillä on oleva iankaikkinen ilo. - Jes. 61:7

Sinä tulet olemaan vapaa. Täydellisesti vapaa. Sinä tulet iloitsemaan ja riemuitsemaan kanssani vapaudessa. Voitonriemu on juhlariemua, on iankaikkista iloa ja vapautta. Sinä tulet näkemään sen. Tulet näkemään sen. Ole tyttäreni turvallisellä mielellä. Sinä tulet näkemään sen. Tulet riemuitsemaan kanssani. Tulet riemuitsemaan vapaudessasi. Sinä tulet näkemään sen. Aivan pian taivaanjoukot saavat riemuita kun pimeys kätkee kasvonsa. Se kätkee kasvonsa, eikä se enää palaja. Se on oleva iankaikkinen ilo ja iankaikkinen riemu. Voitonriemu. Voitonlaulu. Silloin me tanssimme yhdessä, sinä ja Minä. Tulet tyttäreni näkemään sen. Tulet näkemään.

Poimimme punaherukoita pensaasta kun Minna sanoi: "Nokkonen satutti minua - - sinun täytyy lohduttaa." Toistin, mitä muistin edellisen pensaan kohdalla jutellessamme lohdutuksesta oppineeni ja lisäsin yllättäen: "Kohta se pistää sinua lisää!" Jokin minussa nauttii tuosta viimeisestä lauseestani, oppimani mukaan sanotut lohdutuksen sanat eivät sen sijaan tuntuneet minussa missään. Ehdin olemaan vain pienen hetken hiljaisuudessa kun sain ymmärryksen, miksi. Mieleeni nousivat terapeuttini sanomat sanat: "Sinuahan on kiusattu ja sinulle on oltu erittäin ilkeitä. Sinähän olet kokenut hirveitä asioita lapsena!" ja oman vastaukseni: "Ai jaa ..." Tunsin Hengessäni olevani juuri astunut jalallani kiusaajahengen hännälle ja saanut siitä otteen, josta en mistään hinnasta hellittäisi. "Se on kiikissä ja sen on lähdettävä", olin päättänyt. Minua ei voinut estää ympärillä olevat ihmiset, ei pelko eikä häpeä. Olin päättänyt astua vapauteen. Olinhan sitä halajanut jo pitkään ja vihdoin näkyi valoa pimeyden toisella puolen!

Istahdimme Minnan kanssa rukoilemaan. Pyhän Hengen valossa ymmärsin kiusaajahengen saaneen sijaa minussa lapsuudessani kokemani kiusaamistilanteiden kautta. Sen sijaan, että olisin käsitellyt tilanteet turvallisen aikuisen avulla, päädyin kovettamaan sydämeni kiusaajien edessä ja siten annoin kapinahengelle vallan. Nyt annoin Pyhän Hengen ohjauksessa anteeksi minua kiusanneille serkuilleni sekä aikuisille, joilta en apua ollut saanut. Tunnustin ääneen ja omin sanoin, että haluan rakastaa enkä toimia enää kiusaajahengen vaikuttamien tapojen mukaan. Jeesuksen Kristuksen nimessä sanouduin myöskin irti kapinahengen vaikutuksesta, jolle olin antanut kiusaamistilanteiden myötä sijaa. Samalla vahvistin vielä kerran anteeksiantoni rukouksessa myöskin niitä ihmisiä kohtaan, jotka tänä päivänä Jumalan sallimana olivat asettautuneet kiusaajien asemaan, jotta Jumalan parantava voima pääsisi lapsuudessa tukahdettujen haavojen irtirepimisen kautta minut syvältä parantamaan.

Rukoillessamme näin näyn: Kolme "tyyppiä" seisoivat käsi kädestä pitäen ympyrässä. Pyhä Henki sanoi: "Nämä ovat kiusaajahenki, pelon henki ja vihan henki." Jaoin kokemani Minnalle, johon hän totesi: "Halleluja! Sittenhän nämä kaikki lähtevät nyt yhdessä!" "Mutta kukakohan niistä on päällikkö?" hän lisäsi kysellen. Tiesin heti vastauksen, sillä mieleeni nousivat elämänkaarelleni Pyhän Hengen antamat tiedon sanat: Kuoren nimeksi tuli VIHA.

Minnan julistaessaan Jeesuksen Kristuksen väkevässä nimessä Pyhän Hengen paljastamalle kolmikolle lähtöä elämästäni, näin minä samanaikaisesti tilanteita, joissa kaikissa olin pitkin elettyä elämääni tuntematta Jumalaa huutanut valtavan pelon kourissa epätoivon huutoja milloin missäkin. Koin voimakkaasti ja selkeästi, joten myös sanoin ääneen: Sen on lähdettävä samaa tietä, mistä se on tullutkin. Jos epätoivon huudot olivat avanneet vihan hengelle reitin tulla sisälle niin voiton huuto on oleva se, mistä sen on lähdettävä ulos! Vain yksi Juudan Leijonan karjaisu saavuttaisi voiton - koin sen näin.

Lopetimme rukouksen ja jäimme odottamaan sopivaa tilaisuutta toteuttaa se. Sisimpääni jäi valtava tarve viedä aloitettu loppuun. Minusta tuntui kuin sisälläni olisi jotain, mikä ei sinne kuulu ja sen on lähdettävä ulos ja pian. En malttanut odottaa pitkään ja suuntasimme askeleemme lähimpää metsikköä kohti. Annoin jo matkalla kaikki tavarani, paitsi Raamatun, jota halusin rintaani vasten puristaa, Minnan pideltäväkseen ja iloa pursui sisimmästäni jokaisella askeleella kävellessäni kohti vapauttani tuolla pienellä polulla. Olin päättänyt olla piittaamatta siitä, mitä ihmiset minusta ajattelisivat. Se tosin oli melko vaikeaa ja iloinen olemukseni sai minut välillä jopa epäilemään asian vakavuutta. Jälkikäteen ajatellen tajuan, että Pyhän Hengen työ ei todellakaan ole riippuvainen meidän ilmeistämme vaan uskostamme ainoastaan!

Lopulta löydettyämme sopivan syrjäisen paikan pienen metsikön keskellä, Minnan alkoi rukoilemaan ja minä karjahdin yhtäkkiä niin kovaa kuin suinkin kykenin ja lopetin vatsalihasteni kouristavan krampissa. "Se tuli syvältä", vahvisti Minna sanoillansa kokemaani kun kävelimme tehtävän suorietettuamme autoani kohti. Noustuamme autosta hyvästelemään sanoi Minna kesken keskustelumme sanat: " - - pyöräili juuri ohi ja katsoi tännepäin." Vain muutaman metrin etäisyydeltä oli selkäni takaa mennyt ohi ihminen, joka oli väkivalloin uhannut minua ja sillä saanut kaikki menneisyyteni pelot nousemaan pintaan enkä minä enää pelännyt!

Seuraavana päivänä palatessani kotiin kaikki tuntui ja näytti aivan uudelta! Kotini oli kuin uusi, lapseni olivat kuin uudet ja minä, jos kukaan olin uusi! Olin vapaa! Minä iloitsin! Minä hengitin! Minä puhuin! Minä nauroin! Minä rakastin! Minä näin monia ihmeellisia yksityiskohtia kodissani ja lapsissani, mitä en ollut koskaan ennen huomannut! Minä iloitsin naapureistani! Minä iloitsin luonnosta! Minä iloitsin ruoasta, jota ostin ja jääkaapista, jonka puhdistin! Minä todellakin iloitsin jokaisesta pienestä vapauden hetkestä! Minun vapauteni on minun aarteeni, jota en koskaan antaisi pois! Vihdoin minäkin voin rakastaa!

- - täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä - - Jaak. 1:17

Meidän Jumalamme on täydellisyyden Jumala ja Hän antaa lapsillensa täydellisen ilon ja täydellisen lohdutuksen. Näin myös tällä kertaa: Menin päivän päätteeksi ostamaan vielä kaupasta kukkia eikä ollut sattumaa, että päädyin kassajonoon samanaikaisesti erään puolitutun naapurin kanssa. Ääneni oli edellisen päivän karjahduksen seurauksena hävinnyt miltei kokonaan ja jutellessaan minulle tämä ihminen kysyi: "Oletko kipeä?" Iloa pursui sisimmästäni kun käheällä äänelläni vastasin: "En!" "Oletko huutanut?" hän kysyi seuraavaksi. "Kyllä!" vastasin ylpeänä iloni voimistuessaan entisestään. "Kävin eilen huutamassa", kerroin hänelle tapahtuneen niin lyhyesti kun muutamassa minuutissa ennen kassavuoroani pystyin. "Tärkeintä elämässä ei ole ääni vaan se, että ihminen voi hyvin", tiivistin asian ja jatkoimme molemmat matkaamme.

Minä todellakin olin huutanut ja myöntänyt sen keskellä Prisman kassajonoa naapurilleni ääneen enkä tuntenut häpeää vaan iloa enkä ollut vahingoittanut itseäni tai muita vaan tunsin olevani vihdoin vankilasta pois! Minä en edes pelännyt, tulisiko ääneni koskaan takaisin, sillä olinhan minä vapaa! Minä pystyin rakastamaan ja tuntemaan sen! Minä pystyin kuulemaan lasteni äänen! Minä pystyin näkemään heidän suloiset kasvonsa! Minä pystyin ottamaan heidät syliini! Minä pystyin lohduttamaan! Vihdoin minä pystyin lapselleni sanomaan: "Sinä olet suloinen ja rakas!"

Rakkaani, Minä sanon sinulle, että vaikka seurakuntani noudattaa Raamatun periaatteita, se ei usein toimi sydämeni ja armoni välikappaleena. Minä seison edessäsi kädet ojennettuna puoleesi, en tuomiten vaan laupiaana, rakas poikani ja tyttäreni. Tällä hetkellä seison edessäsi en kiroten vaan armahtaen, rakastaen ja kaivaten seuraasi hellittämättä - - Minä en tullut vanhurskaita varten. Ne, joita itseriittoiset sydämissään halveksivat, ovat juuri niitä, joita varten Isäni lähetti minut antamaan vereni. Se on niitä varten, joita nyt halveksitaan. Wendy Alec, Tuntemattoman profeetan päiväkirja