Valvokaamme itseämme

Missä olisinkaan ilman Hänen rakkauttaan?

Olinko suunnitellut ihastuvani naimisissa olevaan mieheen? En.

Olinko ymmärtänyt itselleni tapahtuneen niin? En.

Mutta kyllä: olin syystäkin pyytänyt Jumalaa varjelemaan minua lankeamasta sellaiseen.

Synti ei kysy lupaa tullakseen eikä se kunnioita yhdenkään ihmisen arvoa, saatikas Jumalaa. Se ei huuda kovalla äänellä tulevansa tappamaan ja tuhoamaan vaan se hiipii hiljaa ensin sydämiimme, ajatuksiimme, sitten sanoihiimme, tekoihiimme ja se tekee kaikkensa jäädäkseen. Synti tappaa, varastaa ja tuhoaa. - Joh. 10:10

Raamattu kehottaa meitä valvomaan - ei vaan aikaamme, vaan myös itseämme. Valvommeko me tämän päivän kristityt itseämme? Valvommeko suutamme? Päästämmekö kaiken ulos, mitä mielemme tahtoo, olkoonpa se kuinka hajottavaa ja epäsopivaa tahansa? Rainer Friman, Pakkolasku armoon

Vain Jumalaa pelkäävä sydän voi väistää sen. Jumalan ansaitsematon armo mahdollistaa meistä jokaiselle sen.

Terve syyllisyydentunto johtaa meidät aina Jumalan armahtavan armon piiriin katumaan - - Rainer Friman, Pakkolasku armoon

Valvommeko me ennen kaikkea ajatuksiamme? On niin helppoa selittää väärää oikeaksi ja niellä syntiset ajatukset tuntematta niiden todellista makua maistellessaan.

Meidän on tunnustettava synti synniksi - - Rainer Friman, Pakkolasku armoon

Minä ohitin montaa väärää ajatusta, koska ne tuntuivat naurettavilta - mielestäni aivan liian naurettavilta vastustaakseni niitä. Pikkuhiljaa ensin naurettavilta kuulostaneista ajatuksista alkoi tulemaan osa luonnolista arkeani enkä vieläkään nähnyt syytä hankkiutua niistä millään tavalla eroon. Lopulta alkoivat nuo alkuun naurettavilta tuntuneet ajatukset aivan kuin suloinen joukko pikkulintuja sydämeni ikkunalla laulamaan, että Jumala on lähettänyt heidät. Siinäkään vaiheessa en nähnyt syytä ajatuksiani hirveästi vastustaa. Olin pikkuhiljaa lumoutumassa pikkulintujen lauluun, jossa ei mielestäni vieläkään ollut mitään järkeä, mutta minulta huomaamatta jäi se, että ei enää suloisuuttakaan. Kunnes...

... yhtenä päivänä osui huono tuuri kohdalleni ripsiväriä laittaessani niin, että jouduin vapaapäivänä aamulla herättyäni lähtemään punottavan ja särkevän silmän kanssa lääkäriin.

Ajaessani autolla terveysasemalle päin, jokainen hetki tuntui tuskaiselta, koska silmääni sattui aina kun räpsytin sitä tai yritin katsoa jotakin. Silloin nousivat mieleeni Raamatun sanat: "jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä." - Matt.6:23

Muistamatta yhtään pikkulintujen laulamia lauluja, jotka eivät vieläkään tuntuneet olevan osa minua, aloin välittömästi kyselemään Jumalalta, mistä Hän oikein puhuu ja puhuuko Hän todellakin?

Eikä minun tarvinnut pitkään ihmetellä sitä. Kävelessäni autolta terveysasemalle päin, minua lähestyi rullaattoria työntävä vanhempi nainen, joka huusi ilontäyteisenä kaukaa: No hei, hei, opettaja! Samaan aikaan hän vilkutteli minulle innoissaan toisella kädellään. Yritin kohteliaasti sanoa, että en ole opettaja enkä ole koskaan ollutkaan ja että olen vain menossa lääkäriin.

Siihen tämä nainen, joka ei omilla pohdiskeluillaan estänyt Jumalaa häntä käyttämästä, vastasi iloisena perääni huutaen: Olet varmaan menossa silmälääkäriin, koska silmissäsi on vikaa! Käännyin ihmeissäni takaisin, lähestyin muutamalla askeleella naista uudestaan ja kysyin: Mistä tiesit? Nainen vastasi yhä iloisena huutaen: Kaikillahan on silmissä vikaa ja lisäsi: Muista kysyä silmätippoja ja käyttää niitä joka päivä!

Enää en epäillyt etteikö Jumala minulle puhuisi. Mutta miksi? Sitä en ymmärtänyt vieläkään. Pikkulinnut olivat kuin yhtäkkiä muuttaneet pois.

Koska jouduin jonottamaan vastaanotolle, ajattelin soittaa sillä välin uskonystävälleni ja jakaa hänelle kaiken, mitä juuri tapahtui. Pitää kysyä, että Jumala antaa sinulle silmävoidetta, jotta näkisit, hän kuunneltuaan vastasi.

Minä neuvon sinua ostamaan - - silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. - Ilm. 3:18

Ja Jumala antoi. Tutkittuani silmäni perusteellisesti, lääkäri kysyi minulta: Haluatko silmätipat vaiko mieluummin voiteen?

Lähdin lääkärin vastaanotolta suoraan apteekkiin kädessäni resepti silmävoiteelle, jota pitäisi käyttää viiden päivän ajan aamuin sekä illoin, jotta silmän verkkokalvolla oleva haava ja koko silmä paranisi.

Tuon viikon punaisella silmällä kuljin aika nöyränä. Olin kiitollinen siitä, että lääkäri päätti olla laittamatta lappua silmälle, jottei syntini paljastuisi kaikille kaukaa! Montaa kertaa tein polvillani itkien parannusta kun Jumala seurakunnan kokouksissa Pyhän Hengen läsnäolon ympäröimänä paljasti pikkulintujen lauluja, jotka Hänen hyvää suunnitelmaa olivat tulleet vastustamaan. Itkien ylistin Jumalaa ja kiitin Häntä valtavasta armostaan ja rakkaudestaan minua kohtaan.

Missä olisinkaan ilman Hänen armoaan?

Facebookissa tulivat vastaan suomennettuna sanat: Joskus Jumala sallii meille - - puhdistaakseen silmämme, jotta näkisimme hyviä asioita edessämme. - tuntematon lähde

Kun oikea silmäni alkoi parantumaan, aloin näkemään entistä selkeämmin Jumalan minulle antamia lupauksia ja jälleen Hänen hyvää tahtoa minua kohtaan, jonka suloisesti laulavat pikulinnut olivat huomaamattani vaientaneet.

Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. Matt. 5:27-29

Missä olisinkaan ilman Hänen rakkauttaan?