Ihmistenkö suosiota minä etsin vai Jumalan?

Tie, jonka olemme yhdessä kulkeneet, ei ole ollut turha vaan kaiken sen vaivan arvoista.

Ja sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rauhaan vaivastasi, tuskastasi ja siitä kovasta työstä, jota sinulla teetettiin, sinä - - sanot: "Kuinka on käskijästä tullut loppu, tullut loppu ahdistuksesta! - - " Jes. 14:3-4 

Tietämättäni, mitä hetkeä myöhemmin tulisin kokemaan, aamurukouksessani rukoilen, että Jumala varjelisi minua koskaan unohtamasta, mistä vapauteni on peräisin. Koko sydämestäni pyydän, etten tulisi pitämään Häneltä saatua rohkeutta ikinä itsestäänselvyytenä. Haluan ikuisesti säilyttää Herran pelon ja kiitollisen sydämen Hänen edessään. Pyydän Jumalaani, että Hän olisi aina varjelemassa minua siltä, etten Häneltä saamaani vapauden lahjaa käyttäisi itseni vaan joka ikinen hetki Hänen nimensä ja kunniansa kirkastamiseen. Minua jopa pelottaa olla rohkea, sillä tiedostan sen olevan tie, jossa on monia liukkaita kohtia. Haluan käyttää Jumalalta saamaani rohkeutta vain Hänen antamiin tehtäviin, en koskaan itseni korottamiseen. Lopuksi, sydämessäni on kuitenkin rauha, sillä tiedän voivani luottaa Häneen. Tie, jonka olemme yhdessä kulkeneet, ei ole ollut turha vaan kaiken sen vaivan arvoista.

Kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jonka hän isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle-suuret ja kauniit kaupungit, joita sinä et ole rakentanut, ja talot, täynnä kaikkea hyvää, joita sinä et ole täyttänyt, ja kallioon hakatut vesisäiliöt, joita sinä et ole hakannut, viinitarhat ja öljypuut, joita sinä et ole istuttanut-ja kun sinä olet syönyt ja olet ravittu, niin varo, ettet unhota Herraa, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Pelkää Herraa, sinun Jumalaasi, ja palvele häntä ja vanno hänen nimeensä. 5. Moos. 6:10-13

Mitä minä tekisin kun olen vapaa... en tiedä, huomaan ajattelevani katsellesani ikkunasta lumista maisemaa. Ensimmäistä kertaa koen sisimmässäni tunteen, että minulla on vapaus tehdä ihan mitä vaan. Saisin jopa itse valita tekemiseni ja voisin nauttia siitä! En löydä pelosta rippeitäkään. Se on pois!! Onko se pois ihan kokonaan?? Tuntuu kuin istuisin odottamassa sitä tuttua pelon ääntä, joka aina on ollut sanomassa: et sinä voi, mutta se tuntuu olevan ulottumattomissani. Minua ympäröitsee ilmapiiri, jossa voin hengittää täysin vapaasti. Pelkoa ei tunnu löytyvän sisimmästäni eikä myöskään ulkopuoleltani enää. Koen oloni miltei kummalliseksi vaikka se onkin aivan ihanaa. En kykene käsittämään, mitä tämä on.

Vapauttako, jota en koskaan ole saanut kokea? Tältäkö tuntuu hengittää kun ei pelkää? Yhä katson ulos ikkunasta ja ajattelen: voisinko tosiaan ottaa vaikka sukset ja lähteä hiihtämään niin ettei pelko olisikaan enää kannoilla? Ajatus voi ehkä tuntua sinusta kummalliselta, mutta mietipä orjaa, joka tulee yhtäkkiä vapaaksi. Pelon orjaa nimittäin. Juuri siltä minusta tänään tuntuu. En ehkä osaa ollakaan vapaa, mutta olen valmis oppimaan. Aion nauttia siitä, minkä Jumala on minulle lahjaksi antanut. Haluan lähteä, tutkia, oppia... haluan kokea elämää!

Kaikki maa on saanut levon ja rauhan, he puhkeavat riemuun. Jes. 14:7

Murrun tuon valtavan rakkauden ja kirkkauden alla, joka ympäröitsee minut ja täyttää koko kotini. Olen kuin taivaassa, jossa ei pimeydellä ole sijaa. Voima, joka kotonani on, saa minut kykenemättömäksi liikkumaan. Minä vain itken: ei enää surun, ei kivun, ei tuskan eikä epätoivon kyyneleitä; ei myöskään vain pieniä tuttuja ilon pisaroita vaan sisimmästäni pursuaa lähde, joka virtaa suoraan taivaasta! Sen jokainen pisara on täynnä pyhyyttä, kirkkautta, väkevyyttä, voimaa, hyvyttää, lempeyttä, kunniaa - tunnen, miten Jumala itse on luonut virrat kuivan maan päälle, antaakseen kansallensa juoda! Juuri niin kuin Hän Sanassansa on luvannut antaa!

Kesken kaiken puhelimeni aivan vieressäni soi ja tiedän, että minun täytyy siihen vastata. Vielä suuremmaksi ilokseni huomaan puhuvani ennennäkemättömästä vapaudesta käsin pelkäämättä enää ollenkaan sitä, mitä kuulija sanoisi. En enää pelkää sitäkään, mitä minusta uskotaan! Olen vapaa, halleluja!!!

---

16.4.2015 profetia:

Katso, Minä otan kaiken pelon pois, kaiken pelon pois.

Eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. Ilm. 21:14

Heillä on oleva iankaikkinen ilo. Jes. 61:7

Sinä tulet olemaan vapaa. Täydellisesti vapaa. Sinä tulet iloitsemaan ja riemuitsemaan kanssani vapaudessa. Voitonriemu on juhlariemua, on iankaikkista iloa ja vapautta. Sinä tulet näkemään sen. Tulet näkemään sen. Tulet riemuitsemaan kanssani. Tulet riemuitsemaan vapaudessasi. Sinä tulet näkemään sen. Aivan pian taivaanjoukot saavat riemuita kun pimeys kätkee kasvonsa, eikä se enää palaja. Se on oleva iankaikkinen ilo ja iankaikkinen riemu. Voitonriemu. Voitonlaulu. Silloin me tanssimme yhdessä, sinä ja Minä. Tulet tyttäreni näkemään sen. Tulet näkemään.

---

Silmät kyynelien täyttämänä otan käteeni edellisen päivän sielunhoitoterapeuttikoulutuksen loppujuhlasta saamani todistuksen katsoakseni, mitä siinä lukee. Sanat, jotka tuntuvat minua purevan niin, että sydämeeni sattuu, kuuluvat näin: "koulutus kesken." Minä en koe olevani kesken vaan vapaa! Koen olevani antanut enemmän kuin kaikkeni, koen olevani saavuttanut voittoni. En koskaan tavoitellut sitä ihmisten silmissä, vaan yksin Jumalan. Ja minä saavutin sen. Kuinka iloitsenkaan tänään siitä voitosta!

Samanlaisen kuuliaisuuden tien, jossa lihani täytyi alistua Hengen lupauksiin, kävin joitakin vuosia aikaisemmin kun aloitettuani kosmetologikoulussa opiskelut tulin tuntemaan Jumalan. Hän alkoi minulle nopeasti paljastamaan hengellisen maailman totuuksia ja totellessani Jumalaa pidättäytymällä vain niissä kosmetologisisssa hoitomuodoissa, joissa Hänen henkensä saattoi olla mukana, valitsin tien, jossa en saanut koulun loputtua ihmisiltä tunnustusta enkä lahjoja. Olin silloin kokematon uskossa ja pienen lapsen lailla kysyin Jumalaltani, miksi minulle tapahtuu näin ja kerroin kuinka se tuntuu pahalta etten voi saada koulun loppujuhlassa todistusta enkä palkintoa kuten muut. Jumala antoi Sanastaan minulle vastauksen välittömästi: " - - minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa." - Fil. 3:14

Koska tällä kertaa en ollut vauva enää ja taistelut hengen maailmassa yltyivät jo soturien luokkaan, oli Jumalan lohdutuskin sitä runsaampaa.

Koulun loppujuhlaa (johon tällä kertaa sain kuitenkin muiden joukossa osallistua) edeltävänä iltana Jumala antoi Sanastaan minulle ihan oman päätöspuheensa ja täsmälleen samat sanat sain kuulla itse juhlaan osallistuneen kirkkoherran puheesta myös: "Tiedättehän itsekin - - ettei tulomme teidän tykönne ollut turha; vaan, vaikka me - - olimme kärsineet - -  ja meitä siellä oli pahoin pidelty, oli meillä kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa. Sillä meidän kehoituspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua; vaan niinkuin Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme. Sillä me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme,  emmekä ole etsineet kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta, - -  vaan me olimme lempeät teidän keskuudessanne, niinkuin imettävä äiti, joka vaalii lapsiansa; niin mekin, teitä hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä te olitte meille rakkaiksi tulleet. Muistattehan, - - meidän työmme ja vaivamme: - - me julistimme teille Jumalan evankeliumia. - - kuinka pyhät ja oikeamieliset ja nuhteettomat me olimme teitä kohtaan, jotka uskotte, - - niinkuin isä lapsiansa, kehoitimme itsekutakin teistä ja rohkaisimme teitä, ja teroitimme teille, että teidän on vaeltaminen arvollisesti Jumalan edessä, joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa." - 1. Tess. 2:1-8

Vanhurskautta, ainoastaan vanhurskautta harrasta, että eläisit ja ottaisit omaksesi sen maan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. 5. Moos. 16:20

Enkelit olivat lähetetty tänä aamuna kotiimme palvelemaan lastani kun Jumala antoi minun nukkua kahden vuoden kilvoitukseni väsymystä pois. Herätyskellojen soimatta sain herätä lapsen ääneen, joka sanoi: "Äiti, minä heräsin yhdeksältä ja kohta on kello kymmenen. Minun täytyy lähteä kouluun. Hampaat pitää vielä pestä." Ennen nukkumaanmenoa lapsi oli tullut minulle sanomaan, mitä Jeesus oli Hänelle suihkussa puhunut: "Jumala rakastaa niitä, jotka eivät tee paholaisen työtä."

Kuinka monella tapaa Jumala rohkaisekaan!

Kanssani ei ollut montaa ihmistä iloitsemassa vapaudestani niinpä itse Jumala oli se, joka myöskin uskollisena rinnalleni jäi. Hänen lohdutuksensa tulee runsaana niiden osaksi, jotka Häntä pelkäävät. - 2. Kor. 1:5

Jumala johdatti minut kokoukseen, joka aloitettiin sanoilla: " - - minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa." - Fil. 3:14

Ihmeellinen, ihmeellinen Jumala!

Lisäksi samassa kokouksessa sanottiin:

"Jumala ei kysy meiltä mitään papereita vaan Hän odottaa meiltä kuuliaisuutta ja sitä, että me totellaan, mitä Hän meitä pyytää tekemään." - Out of Africa, Huutavan ääni - tiimi, lainaus todistuspuheenvuorosta (Kaisa)

Jumala, joka sanansa mukaan on järjestyksen Jumala, odottaa myös minulta järjestystä kaikissa elämän olosuhteissa. Sekä itse Jumalan, että myös Hänen antaman auktoriteetin kunnioittaminen on prioriteettiasemassa elämäni kaikilla osa-alueilla. Jumala kulkee kanssani kun pysyn Hänelle kuuliaisena niissä tilanteissa, jotka Hän on eteeni antanut - pidänpä minä niistä tai en.

"Jumala ei kysy: ´Mitä sä osaat?´, Hän kysyy: ´Onko sinulla sydän paikoillaan?´ Jumala ei katso, mitä sä teet vaan minkälainen sydän sinun sisälläsi on. - - Hän antoi kertakaikkiaan kaksituhatta vuotta sitten kaikki synnit anteeksi. - - Hän kantoi kaikki ristille, jotta minä voisin olla vapaa. Liha sotii Henkeä vastaan. Jumalan Sana on aina tosi ja ihminen valhettelija." - Out of Africa, Huutavan ääni - tiimi, lainaus opetuksesta (Antti)

Jumalan edessä minun ei tarvitse osata sitä, mitä Hän ei ole minulle vielä opettanut, mutta minulla täytyy olla avoin sydän kuulla Hänen ääntänsä, syvimpiä ytimiäni myöten halu kulkea Hänen Henkensä johdatuksessa ja nöyryyttä tunnustaa syntini kun Hän sen minulle osoittaa.

En voi alistua ihmisten tahtoon vaan Jumalan silloin kun ne ovat ristiriidassa keskenään. Henkilökohtaisesti en myöskään ole kylliksi rohkea asettamaan omaa tahtoani Kaikkivaltiaan Jumalan tahdon edelle, vaikka miten se päätöksenteon hetkellä minuun sattuisikaan. Tiedän sisimmässäni kylliksi hyvin, että kaikki tilanteet yhdessä vaikuttavat minun parhaakseni kunhan rakastan Jumalaa. - Room. 8:28

Ja sitten Jumala sanoi minulle: "Ei ole ketään vertaistasi, ihailen sua rakkaani." - Profetaallinen laulu, Rebekka Hyny

Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta. - - Egypti on ihminen eikä Jumala, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. Jes. 31:1,3

"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä - - Onnelliset ovat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt - - Mistä meidän tulisi iloita? Siitä, että me nähdään ristintyön todellisuus. - - Meidän sydämeemme on tullut ilo ja riemu siitä, mitä me ollaan saatu Jumalalta. - - unohtaen sen, mikä on takana, kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä (Fil.3:13) - - siitä tulee ilo - - menneisyydellä ei ole väliä, koska Jumala tekee uutta. Hän haluaa, että sä oot vapaa siitä, mikä sua sitoo. Hän haluaa, että sä saat elää yltäkylläistä elämää. Hän haluaa, että se mennyt ei sido sinua. Jeesus tuli vapauttamaan sinut - - Hän haluaa, että me ollaan vapaita Kristuksessa." One way, Ilo Herrassa, Arto Boa

Kun me pysymme uskollisena Jumalalle, pysyy Hän uskollisena meille. Jumala vie loppuun meissä aloitetun työn kun olemme sitoutuneet Häneen ja pidämme kiinni Hänestä. Jumala sanoo: " - - minun vanhurskaani on elävä uskosta ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen."  - Hebr. 10:38 Älkäämme vetäytykö pois kenenkään ihmisen sanojen tähden. Pysykäämme lujana Kristuksessa, se on totuuden Sanassa, jossa meillä on uskallus Häneen, joka kuulee meitä. - 1. Joh. 5:14

Joka vanhurskaudessa vaeltaa ja puhuu sitä, mikä oikein on, joka halveksii väärää voittoa, jonka käsi torjuu lahjukset luotaan, joka tukkii korvansa kuulemasta veritöitä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa, hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa; hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy. - - Sinun silmäsi saavat katsoa kuningasta hänen ihanuudessaan, saavat nähdä avaran maan. - - Sillä voimallinen on meillä siellä Herra, siellä on joet, on virrat - - Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi. Jes. 33:15-17, 21, 24

Aiheeseen liittyvää:

'Deeper Intimacy With The Lord' with Kim Walker Smith (englanninkielinen)