Hän tuntee ylpeän kaukaa

Siellä, missä ylpeys puolustautuu, nöyryys alistuu.

Aamulla valmistautuessani rukoillen rukouskokoukseen luin Raamatusta Sefanjan 2. lukua. Koin Pyhän Hengen nostaneen luvusta esiin sanat: "Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä. - Sef. 2:3 ja "Tämä oli se riemuisa kaupunki, joka asui turvallisena, joka sanoi sydämessään: "Minä, eikä ketään muuta!" Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohitse, viheltää ja huiskuttaa kättä." - Sef. 2:15

Kokouksessa muiden rukoillessa näin näyn: tiellä kulki työauto, jonka etupäässä oli iso kauha. Ajatus, joka tuli näyn yhteydessä: Se ottaa mukaansa kaiken, mitä on maan päällä. Herran omien täytyy olla kiinnittynyt taivaaseen, ei maan päälle - taivaallisiin, ei maallisiin asioihin; taivaallisiin, ei maallisiin ajatuksiin; taivaallisiin, ei maallisiin tekoihin; taivaallisiin, ei maallisiin sanoihin; taivaallisiin, ei maallisiin motiiveihin; taivaallisiin, ei maallisiin asenteisiin. Tiellä liikkuva ja maata tyhjentävä kulkuneuvo oli minusta pelottavan näköinen ja oloinen. Se vaikutti voimakkaalta.

Ymmärsin Herran vakavasti varoittavan siitä, miten maallisiin asioihin ja ajattelutapoihin kiinnittyminen erottaa meidät, uskovatkin, Jumalasta. Meitä ei pelasta se kun paastoamme paljon tai tiedämme Raamatun tarinat vaan meidän sydämemme täytyy olla kiinnittynyt elävään Jumalaan.

Ajatukseen sain pian vahvistuksen kun ystäväni lähetti minulle, tietämättään päivän kokemuksistani mitään, valokuvan, jossa istui rantatuolilla rentona makoilemassa ihminen kädessään sarjakuvalehti ja korvillaan kuulokkeet, jotka olivat kiinnitetty vierellä olevaan radioon. Kuva viestitti selkeästi ja vahvasti, että tätä ihmistä ei voinut Jumalan ääni tavoittaa, sillä hänen kuulo- ja näköaistit olivat kiinni siinä, mitä maailma sanoo ja tekee.

Samana iltana koin, että minun täytyy lähteä seurakuntaan ja Jumala vahvisti ajatuksen järjestämällä olosuhteet kotonani mahdollistamaan minulle sen. Siellä pastori jakoi Sanaa puhumalla aiheesta itsensä kieltäminen ja Jeesuksen Kristuksen seuraaminen. Hän kertoi Raamatun Sanan pohjalta, että Jumala haluaa meistä jokaisen kääntävän selän omille haluilleen ja seuraavan Hänen tahtoaan. Samalla pastori mainitsi kauniisti myös sen totuuden, että Jumalan tahto ei mene ristiin meidän tahtomme kanssa, sillä Jumala itse on se, joka on istuttanut unelmat sydämiin. Kuitenkin Jumalan seuraaminen on ristin tie - läpi kärsimysten kulkemista kieltäen itsensä toisten parhaaksi ja sitäkautta jumalan tahdon mukaisen päämäärän saavuttamista. Hän toi esiin mielestäni Raamatun tärkeimmän ja eniten laiminlyödyn ajatuksen: jos oletamme Jumalan kulkevan mukanamme itse asettamaamme päämäärään meidän omilla ehdoillamme, olemme pettäneet itsemmemme ja elämme maailman tavoin.

Seuraavana päivänä päätin lukea Raamatusta kaikki Sefanjan luvut ymmärtääkseni tarkemmin, mistä siellä kerrotaan. Heti alkuun tulivat vastaan sanat: "Totisesti minä otan kaiken pois maan pinnalta, sanoo Herra." - Sef. 1:2 ja lisäksi: "Minä olen tehnyt niiden kadut raunioiksi, kulkijattomiksi; niiden kaupungit ovat hävitetyt ihmisettömiksi, asujattomiksi." - Sef. 3:6 Jumala vahvisti sanansa kautta suoraan, mistä näyn kautta oli varoittanut.

Ja vielä Jumala sanoi: "Tämä on kirous, joka käy yli kaiken maan. - - siitä puhdistetaan pois jokainen varas, ja jokainen vannoskelija - - Minä lasken sen irti, sanoo Herra Sebaot, ja se menee varkaan kotiin ja sen kotiin, joka vannoo väärin minun nimeeni - - " - Sak. 5:3-4

Hengen hedelmä

Jumalan tahto on, että jokainen Hänen lapsistaan omistaisi hengellisen näkökyvyn.

Se, mikä on Hengen, on Raamatun mukaan hullutusta maailmalle ja myös toisinpäin. Jopa maailmassa oleva viisaus on hullutus Jumalan silmissä. - 1. Kor. 3:19 Maallinen ajattelutapa vetää meitä aivan toiseen suuntaan kuin hengellinen ajattelutapa: "Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan - - " - Gal. 5:17 Jumala sanoo: " - - vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä." - Gal. 5:16 ja myös varoittaa: " - - kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu." - Sananl. 28:18

Meidän tulee juurruttaa perusteellisesti mieliimme, että elämme nurinkurisessa maailmassa. Ihmiset vihaavat, kun heidän tulisi rakastaa. He riitelevät, kun heidän tulisi olla ystävällisiä. He taistelevat, kun heidän tulisi elää rauhassa. He haavoittavat, kun heidän tulisi parantaa. He varastavat, kun heidän tulisi jakaa. He toimivat väärin, kun heidän tulisi toimia oikein. Billy Graham, Onnellisen elämän avaimet

Jos me paastoamme siitä syystä, että haluamme pudottaa painoa, ajattelemme niin kuin maailma ajattelee; paastoamisemme ei ole silloin hengellistä. Jos me kohtaamme sairaita suremalla heitä sairauden johdosta tai toivomalla heille pikaista kuolemaa, ajattelemme niin kuin maailma ajattelee; Jumalan Henki haluaa kauttamme parantaa. Silloin kun alamme pitämään sairaita terveinä ja terveitä sairaina, olemme joutuneet Hengestä jo suuresti harhaan: "Väärinpäin olevasta ihmisestä oikeinpäin oleva näyttää olevan väärinpäin." -

Billy Graham, Onnellisen elämän avaimet

Meidän uskovien on oltava tietoisesti kurinalaisia siinä, ettemme lihan himoja täytä vaan annamme Hengen hedelmän saada sisimmässämme sijaa. Etenkin meidän, jotka toisia opetamme, on Paavalin sanoin noudatettava itsensähillitsemistä kaikessa ja lisäksi hän jopa sanoo: "minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi." - 1. Kor. 9:25,27 Paavali pelkäsi tulevansa Jumalan edessä hyljätyksi mikäli ei valvoisi omaa tilaansa!

Mitä me - sinä ja minä - pelkäämme? Toisia ihmisiäkö vaiko kenties sitä, mitä kauheeta maailmassa tapahtuu? Jos näin on niin silloin olemme vielä lihallisia. Vasta silloin kun alamme pelkäämään Jumalaa, voi alkaa Hengen hedelmä meissä kasvaa!

Yhteiskuntamme on panettelun, herjauksien ja juorujen läpitunkema. - - Perussyy on tässäkin väärä Jumala-suhde. Raamattu sanoo: "Mutta lihan teot ovat ilmeiset - - " - - Ihmisluonnon hedelmä on riita ja kinastelu. "Mutta Hengen hedelmä on rakkaus - - " - - olemme poistaneet - - Jumalan keskusteluistamme. Billy Graham, Onnellisen elämän avaimet

Voisimmeko nyt lähteä tarkistamaan, mitä Hengen hedelmä on ja mitkä ovat ne lihan teot, jotka Raamatun mukaan ovat keskellämme ilmeiset?

- - lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset - - ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. (korostukset lisätty) Gal. 5:19-22,24

Muistuttaisimmeko itseämme vielä kerran, mikä onkaan Jumalan päämäärä elämällemme? Se on kypsyttää Hengen hedelmää!

Muistatko Raamatun sanat kahdella tiellä mutkittelijasta? - Sananl. 28:18 Mietipä ihmistä, joka yrittää seisoa toinen jalka maassa ja toinen kohti taivasta. Mahtaapa olla vaikeaa pysyä edes hetkeä pysyssä! Meidän täytyisi olla ihan hengellisiä akrobaatteja onnistuaksemme elämään elämämme tässä asennossa hyvin! Saattaa ehkä hauskalta kuulostaa, mutta kyse on erittäin vakavasta asiasta. Raamattu sanoo: "Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen. Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: `Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan`?" - Jaak. 4:4-5

Haluaisitko itse elää avioliitossa, jossa puolisosi astuisi yhteiseen kotiinne vain niin, että toinen jalka ei koskaan tulisi sisälle? Kokisitko olevasi onnellisessa parisuhteessa hänen kanssaan ja tulisitko tuntemaan hänet ja hänen ajatuksena hyvin? Sillä tavalla moni elää jumalasuhteessaan. He nimeävät Hänelle oven välistä vain tarpeitaan tai pyytävät Häntä siunaamaan tekemisensä; he saattavat ottaa jotain tietoakin Hänestä mukaan, mutta eivät koskaan halua lähteä sisälle.

Armon liitto

Jumala armossaan odottaa, että Hänen kansansa kääntyisi kokosydämisesti Hänen puoleensa katuen syntejänsä - pahoja tekojansa, ajatuksiansa, asenteitansa ja motiivejansa.

Tämä on sisälle menemistä syntisenä ihmisenä Jumalan valtakuntaan.

Jumala haluaa antaa meille syntimme anteeksi, puhdistaa meidät puhtaaksi rikoksistamme Jeesuksen verellä ja täyttää meidät Pyhällä Hengellä. Hän voi tehdä niin ainoastaan kun tunnustamme syntimme Hänelle, kadumme niitä ja haluamme kääntyä pois synneistämme.

Minä olen sanonut: Ainoastaan pelkää minua ja ota varteen kuritus, niin ei hävitetä tytär Siionin asumusta, ei mitään siitä, mitä minä olen hänelle säätänyt. Sef. 3:7

Jumala ei halua hävittää ketään vaan ihminen itse turmelee itsensä ja elämänsä kääntämällä selän Jumalan rakkaudelle.

Moni uskova keksii itsellensä oman rakkauden, jonka kuplassa hänen sitten on ihan hyvä olla, mutta johon kuitenkaan ei sisälly millään tavalla Jumalan armoa ja totuutta, joka näkyisi hänen elämässään; hänen teoissaan, sanoissaan, asenteissaan ja kanssakäymisissä niin, että hän yhä enenevässä määrin alkaisi kirkastamaan pyhää Jumalaa. Tällaisen ihmisen rakkaudenkuplassa on tilaa tarjolla muille vain hänen omilla ehdoillaan. Jumala sanoo, että " - - hän tuntee ylpeän kaukaa." - Ps. 138:6 ja että Hän " - - on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." - Jaak. 4:6 Tällainen ihanassa rakkaudenkuplassa liejuva uskova voi nöyrältä vaikuttaa, mutta pohjimmiltaan on kyse ylpeydestä silloin kun ihminen ei halua Jumalalle tunnustaa syntejänsä eikä koskaan tehdä parannusta niistä.

Kun puhumme totuutta, ylpeä ihminen yleensä loukkaantuu. Seurakunnat ovat täynnä loukkaantuneita ihmisiä, joille on puhuttu totuutta. Totuutta on silti puhuttava ja luotettava siihen, että Jumalan Pyhä Henki tekee työtään ihmisen sydämessä. Ilman kylvöä emme myöskään niitä mitään. Mutta puhummehan totuutta vasta silloin kun olemme oppineet ensin itse tuntemaan sen.

Siellä, missä ylpeys puolustautuu, nöyryys alistuu.

Evankeliumi - - ei nosta meitä sikolätistä sanomalla, ettemme ole pahoja. Se ei poista piikkiä omastatunnostamme tukahduttamalla omantunnon. - - Evankeliumi näyttää ihmisille heidän haavansa ja lahjoittaa heille terveyden. Se näyttää heille heidän kahleensa ja varustaa heidät vasaralla jolla rikkoa ne. Se osoittaa heille heidän alastomuutensa ja pukee heidät vanhurskauden pukuun. Se osoittaa heille heidän köyhyytensä ja kaataa heidän elämäänsä taivaan rikkautta. Se osoittaa heille heidän syntinsä ja vie heidät Vapahtajan luo. Billy Graham, Onnellisen elämän avaimet

Polvistummeko me - sinä ja minä - miten usein Pyhän Jumalan kasvojen edessä kysymään: "Millä tavalla Jumala olen tänään rikkonut Sinua vastaan?" Ja vastaammeko me - itsellemme itse - vai odotammeko, mitä Jumala meille sanoo?

Jumala koko ajan odottaa jokaista syntistä palamaan Hänen luokseen ottaakseen jokaisen rakkaudellaan vastaan. Jumalan eteen voidaan mennä vain katumalla syntejämme ja uskomalla Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin: että Hän antaa meille syntimme anteeksi ja antaa meille uuden sydämen. Hän odottaa meitä nytkin avoimin sylin: " - - hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku." - Ps. 121:4

Jumalan armo ei ole annettu meille nuollaksemme sen varassa haavojamme vaan vapauttaakseen meidät synnin orjuudesta. " - - minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä `hyljätty` - - " - Jer. 30:17 ja tämä meidän on uskottava sekä uskossa todeksi elettävä, jos haluamme, että sydämissämme saisi kasvunsa Hengen hedelmä.

Jumala tuomitsee synnin, mutta ei koskaan ihmistä, joka syntiä tekee. Jumala hyväksyy ihmisen, joka syntiä tekee, mutta ei koskaan syntiä, jonka ihminen tekee.

Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta. Armo on ystävällinen. Se armahtaa. Se näkee heikkoutemme ja kohtelee meitä hellävaroen ja armollisesti. Armo hyväksyy meidät sellaisina kuin olemme - ei sellaisina kuin toivoisimme olevamme tai pyrkinämämme ihanteena. Armo on ristiinnaulinnut itsekkään luontomme ja antanut meille jumalallisen luonnon. - - " Kristian Sand, Isän sylissä

Jumala Sanassaan sanoo: "`Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein. Vaikka maa kaikkinee asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat.` ` - - älkää ylvästelkö, - - älkää puhuko niskoitellen, julkeasti.`" - Ps. 75:3-6

Sydämeni rukous on, että jokainen meistä ottaisi vastaan Jumalan armon ja täyttäisi kutsunsa kunnialla; että jokainen voisi tulla Jumalan edessä sanomaan: "Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni." - Joh. 17:4