Kaikki ei ole vihollinen, mikä uhkaa

Sulavatko sydämeni jäät?

Kuinka paljon onkaan ympärillämme ihmisiä, jotka koko sydämestään haluavat meitä rakastaa, mutta eivät sitä osaa. Eivät ainakaan tahtomallamme tavalla; tai ansaitsemallamme tavalla.

Jumala kysyi minulta, suostunko näkemään ihmisen, joka haluaa minua rakastaa sen sijaan, että näkisin hänen tekonsa ja tekemättä jättämisensä, jotka tuntuvat minulle olevan uhkana.

Mitä teen kun koen uhkana ihmisen, joka vilpittömästi haluaa minua rakastaa?

Julkisuushenkilö Toby Mac´n Facebook sivulla luki isoin kirjaimin punaisella taustalla: "Viha on painava. Anna sen mennä." ja minusta tuntui kuin Jumala puhuisi minulle.

En olisi halunnut myöntää sitä, sillä koin koko sydämestäni olevani väärin kohdeltu kaikilla mahdollisilla tavoilla aivan kaikilla elämäni osa-alueilla. Missään, mihin katsoin, ei tuntunut enää löytyvän rauhaa ja tyytyväisyyden tunnetta eikä mikään mennyt niin kuin olisin halunnut; tai olisin ansainnut.

Kaikkea täytyy vain odottaa eikä määränpäätä näy. Ja kaikessa täytyy vain luottaa ja uskoa parasta eikä muutosta kuitenkaan tunnu tuovan mikään.

Siitä huolimatta, että Jumala on lukuisilla tavoilla varoittanut minua ottamasta enempää kuin yksi askel kerralla; varoittanut minua kiirehtimästä liikaa tai oikeastaan ei ollenkaan ja on ollut läsnä aivan hiljattain, olen menettänyt rauhani ja yhä useammin kärsivällisyyteni myös.

Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty! Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä! Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani. Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Ps. 32:1-4

Luuni todellakin riutuivat kun vilpittömyyteni yhä useammassa hetkessä vaihtui vilpillisyyteen.

Päätin ajatella vaihteeksi jotain aivan muuta ja lähdin palauttamaan Giganttiin kuulokkkeita, jotka eivät olleet enää pitkään aikaa kunnolla toimineet. Päivänä, kun olin aamulla lukenut Facebookista Toby Mac´n sanat häikäisevän punaisella taustalla.

Uusien kuulokkeiden saanti rikkinäisten tilalle ei olisi voinut minua sillä hetkellä vähempää kiinnostaa, joten koitin hoitaa asian vaan nopeasti alta pois ottamalla vastaan, mitä myyjä suostui korvaukseksi antamaan. Olin saanut ystävältä lahjaksi kahdet paljon paremmat kuulokkeet enkä oikeastaan tarvinnut kolmansia, etenkään noin halpoja, enää ollenkaan.

Ystävältä, joka tuntui olevan kaikella, mitä tekee tai tekemättä jättää, minulle uhkana.

Saatuani uudet kuulokkeet, lähdin reippain askelin kassalle päin kun tajusin nähneeni ohimennen juuri toiset niistä kuulokkeista, jotka lahjaksi sain. Olen varmasti vähiten utelias ihminen, ketä tiedän, mutta palasin kuulokkeiden luo katsomaan niiden hintaa. Sillä hetkellä sydämeni yltä suli jää. Rakkaus pilkahti uhan lomasta.

Iloa siitä ei kestänyt pitkään, sillä olosuhteet eivät olleet miksikään muuttuneet. Olin yhtä surullinen ja toiveikas vaihtelevasti aivan niin kuin ennenkin.

Hetken myöhemmin jouduin istumaan autossa ja tylsyyttäni aloin selailemaan radiokanavia. "Tämä on oikeaa rakkautta", sanat kaikuivat korviini kun olin jo painanut automaattista kanavaetsintää eteenpäin. Yritin palata kuulemaan laulun muutkin sanat enkä ehtinyt kuin aivan viimeiset: "Kestääkö se heikon jään?" Sydämeni suli jälleen. Samalla pelästyin.

Seuraavalta kanavalta, jonka äärelle pysähdyin, kuulin ilokseni rohkaisevat sanat kahdesta lapsesta, jotka pimeässä sillalla kulkien tiesivät, että enkelit antoivat heille valoa ja suojelua heidän pelätessään. Ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö Jumala olisi kanssani ja ystäväni kanssa, joka tuntui olevan minulle uhkana.

Iloa siitäkään ei kuitenkaan kestänyt pitkään, sillä olosuhteet eivät olleet vieläkään miksikään muuttuneet.

Nöyrät saavat yhä uutta iloa Herrassa - - sillä väkivaltaisista on tullut loppu, pilkkaajat ovat hävinneet, ja kaikki vääryyteen valppaat ovat tuhotut, ne, jotka sanallansa langettavat ihmisiä syyhyn ja virittävät pauloja sille, joka oikeutta puolustaa portissa, ja verukkeella syyttömän asian vääräksi vääntävät. Jes. 29:19-21

Vihdoin tajusin!

Kun olen nöyrä, väkivaltaisuus minussa loppuu.

Kun olen nöyrä, pilkkaaja minussa häviää.

Kun olen nöyrä, vääryyteen valppaus minussa tuhoutuu.

Kun olen nöyrä, sanallansa ihmisiä syyhyn langettaja minussa tuhoutuu.

Kun olen nöyrä, paulojen virittäjä sille, joka oikeutta portissa puolustaa minussa tuhoutuu.

Kun olen nöyrä, syyttömän asian vääräksi vääntäjä minussa tuhoutuu.

Sydämeni suli taas! Samalla ymmärsin Jumalan olevan tosissaan.

Älkää siis pilkatko, etteivät teidän siteenne vielä kiristyisi - - Kuunnelkaa ja kuulkaa minun ääntäni, tarkatkaa ja kuulkaa minun sanojani. Ainako kyntäjä vain kyntää, kun olisi kylväminen, ainako vakoaa ja äestää maatansa? - - Hänen Jumalansa on neuvonut hänelle oikean tavan ja opettaa häntä. Tämäkin on tullut Herralta Sebaotilta; hänen neuvonsa on ihmeellinen ja ymmärryksensä ylen suuri. Jes. 28:22-29

Jumala on antanut meille vallan rakentaa, ei kukistaa. - 2. Kor. 10: 8, 1. Kor. 13:10

"Sanotaan, että `raha on vaihdon väline ja arvon mitta, mutta kaikkia arvoja ei voi mitata rahalla`. - - Kansainvälinen finanssikriisi vuodesta 2007 toi julki käsitteen `moral hazard`, joka tarkoittaa oman vastuun välttelyä ja riskin siirtämistä toisen kannettavaksi - - Markkinoilla spekuloivat väistivät vastuutaan ja syntyi moraalikato tai moraalivaje. Yksilöiden lisäksi kokonaiset yhteiskunnat voivat kärsiä moraalikadosta." - Ahtisaari Iloniemi Ruokanen, Miten tästä eteenpäin

Rakennammeko silloin kun meitä ei osata rakastaa? Kuuntelemmeko ja kuulemmeko Jumalan sanoja silloin kun rauhamme katoaa? Kysymmekö Jumalalta nevoa ja valitsemmeko Jumalan tavan toimia? Suostummeko ennen kaikkea olemaan nöyriä?

Nähkää, mitä silmäin edessä on. 2. Kor. 10:7